Ensimmäinen isku

L auantaina 15. elokuuta 2015 tapahtui jotain, mikä yllätti Bitcoin-alan toimijat ja ravisteli yhteisöä perin pohjin. Kaksi tuolloin tunnetuimmista ja arvostetuimmista Bitcoin-kehittäjistä, Mike Hearn ja Gavin Andresen, olivat julkaisseet ja ilmaisseet tukensa uudelle yhteensopimattomalle Bitcoinin versiolle. Tämän uuden ohjelmiston nimi oli Bitcoin XT. Bitcoin oli tarjonnut monille niin paljon toivoa, jännitystä ja mahdollisuuksia, mutta nyt vaikutti siltä, että tämä tapahtuma johtaisi järjestelmän sekasortoon ja vaarantumiseen. Brittiläisessä The Guardian -sanomalehdessä kirjoitettiin seuraavana maanantaina.

Bitcoin-sota on alkanut.1

Päällisin puolin sota näytti keskittyvän vain yhteen kohtuulliseen pieneen seikkaan eli Bitcoinin lohkoketjun muodostavien lohkojen enimmäiskokorajoitukseen. Bitcoin XT oli ehdotus lohkoissa käytettävissä olevan tilan lisäämiseksi. Vuonna 2015 Bitcoinin lohkon kokoraja oli 1 megatavua ja Bitcoin XT halusi nostaa lohkokoon rajan ensin 8 megatavuun, jonka jälkeen se tuplaantuisi kahden vuoden välein vuoteen 2036 saakka, jolloin lohkokoon raja olisi noin 8000 megatavua eli 8 gigatavua. Syynä ehdotukselle oli, että lohkot kasvoivat järjestelmän suosion kasvaessa ja lohkokoon raja oli aina vain lähempänä, mikä voisi johtaa täysiin lohkoihin. Lohkokoon kasvattamista puolustaneet olivat sitä mieltä, että kapasiteettia tarvittaisiin lisää. Tämä siksi, että näin Bitcoin voisi skaalautua ja siitä tulisi edullinen maailmanlaajuinen maksujärjestelmä. He olivat huolissaan siitä, että jos lohkokoon yläraja toistuvasti saavutettaisiin, verkosta tulisi vaikeakäyttöinen ja liian kallis, mikä vahingoittaisi järjestelmän kasvunäkymiä. Veteraanikehittäjien Gavinin ja Miken mielestä Bitcoin oli vähällä kriisiytyä, jonka vuoksi käyttäjät saattaisivat jättää verkon, ja oli aika toimia. Gavinin ja Miken vastustajat olivat huolissaan yhteensopimattoman toteutuksen julkaisemisesta. Uusi toteutus voisi jakaa verkon kahtia ja se voisi puolestaan johtaa kaaokseen.

Suuri lohkokokosota hajotti ja jakoi Bitcoin-ekosysteemiä seuraavien kahden vuoden ajan. Sodan edetessä kävi ilmi, että taistelu oli ehkä monimutkaisempi kuin vain kiistely lohkojen enimmäiskoosta; taistelu ulottui itse asiassa suoraan Bitcoinin DNA:n ytimeen. Kiistassa oli pohjimmiltaan kyse neljästä seikasta:

1. Kussakin Bitcoin-lohkossa käytettävissä olevan lohkotilan määrä Pitäisikö lopullisen lohkotilan koostua lohkoissa käytettävissä olevasta ylimääräisestä kapasiteetista vai jatkuvasti täysistä lohkoista?

2. Bitcoin-protokollan sääntöjen muuttaminen Pitäisikö Bitcoin-lohkojen oikeellisuutta koskevien sääntöjen olla muutettavissa suhteellisen helposti vai tulisiko niiden olla vankat ja muuttua vain poikkeustapauksissa kaikkien asianomaisten osapuolten laajan tuen myötä?

3. Tavallisten käyttäjien solmujen merkitys Missä määrin tavallisten loppukäyttäjien varmentavilla solmuilla oli sananvaltaa Bitcoin-protokollan sääntöjen täytäntöönpanossa?

4. Aikapreferenssit Onko Bitcoin ikään kuin teknologia-alan startup, jonka pitäisi priorisoida markkinaosuuden kasvattaminen lyhyellä aikavälillä vai onko kyseessä pitkäaikainen projekti, uusi maailmanlaajuinen rahajärjestelmä, ja päätöksiä tehtäessä pitäisi ajatella vuosikymmenten pituisella aikajänteellä?2

Tässä vaiheessa suurin osa keskustelusta keskittyi kuitenkin lohkojen kokorajoitukseen. Bitcoin-yhteisö oli melkein yksimielinen siitä, että yhden megatavun kokoiset lohkot ovat aivan liian pieniä. Yhteisö ei kuitenkaan saavuttanut yksimielisyyttä siitä, minkä kokoisia lohkojen pitäisi olla tai miten lohkokokoa muutettaisiin. Useimmat ihmiset näyttivät olevan yhtä mieltä siitä, että Bitcoin XT:ssä ehdotettu lohkokoon kasvattaminen oli lähtökohdiltaan liian aggressiivinen, ja että oli tarpeen tehdä maltillisempi ehdotus.

Ensimmäisen avausliikkeen tekivät Gavin ja Mike, jotka kuuluivat taistelussa niin sanottuun “suurlohkolaisten” leiriin. Heidän oli tehtävä ensimmäinen siirto, sillä heidän vastustajansa kannattivat vallitsevaa tilannetta. Gavin ja Mike olivat esittäneet ehdotuksensa useita kuukausia aiemmin, mutta vasta elokuussa 2015 he julkaisivat toteutuksensa virallisesti ja rohkaisivat ihmisiä käyttämään sitä. Tämä oli hetki, kun ristiriidat saivat virallisesti alkunsa. Tämä ei tarkoita sitä, että Gavin ja Mike pitivät ehdotustaan tai tekojaan vihamielisinä tai häijyinä. Kutsun tätä sodaksi tarinankerronnallisista syistä.

Bitcoin XT oli Bitcoin Improvement Proposal 101:n (BIP 101) ohjelmistototeutus, joka oli yksi monista pyrkimyksistä ratkaista lohkokokoon liittyvät ongelmat. Tämän ehdotuksen julkaisi virallisesti ensimmäisen kerran Gavin Andersen muutamaa kuukautta aiemmin 22. kesäkuuta 2015. Ohjelmisto ei voinut vain kasvattaa lohkokoon rajaa, vaan se tarvitsi aktivointimenetelmän, järjestelmän, jolla pyrittiin varmistamaan, että Bitcoin-verkko itse omaksuu uudet protokollasäännöt. Valittu aktivointimenetelmä koostui tässä tapauksessa aktivointihetkestä ja louhijoiden signalointikynnyksestä. Varhaisin aktivointihetki oli 11. tammikuuta 2016 eli noin viisi kuukautta toteutuksen julkaisemisesta. Lisäksi aktivointi edellytti Bitcoin-louhijoiden äänestystä. Louhijoiden olisi kerrottava tuottamissaan lohkoissa seisovansa ehdotuksen takana ja päivittää uuteen ohjelmistototeutukseen. Päivitys aktivoituisi, jos 750 lohkoa tukisi ehdotusta milloin tahansa 1000 lohkon liukuvan jakson aikana. Tämän jälkeen olisi kahden viikon lisäaika ennen kuin päivitetyt protokollasäännöt päivitettäisiin ja lohkon kokoraja lopulta kasvaisi. Ehdotus olisi epäonnistunut, jos 75% louhijoista ei tukisi uudistusta.

Bitcoin XT -ohjelmisto oli erittäin kiistanalainen niin sanotun “pienlohkoleirin” sisällä lähinnä siksi, että se oli yhteensopimaton päivitys verkkoon. Tämä tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että kaikkien, jotka käyttävät Bitcoin-solmua, jotka vahvistavat kaikki säännöt, pitäisi päivittää ohjelmistonsa uuteen versioon. Pienlohkoleiri ajatteli, että jos kaikki eivät suostuisi päivittämään, Bitcoin jakaantuisi kahdeksi eri kolikoksi. Tällaista päivitystä kutsutaan ehdottomaksi haaraumaksi (engl. hard-fork), joka on äärimmäinen lohkoketjun päivitysmuoto. Tämäntyyppinen päivitys voi periaatteessa muuttaa Bitcoinia millä tahansa tavalla. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi Bitcoinin tarjonnan ylärajan nostamista tai kenen tahansa bitcoinaajan varojen siirtämistä muille. Monilla bitcoinaajilla oli ajatus siitä, että ehdotonta haaraumaa ei voida tai ei pidä tehdä varmistamatta ensin, että verkon käyttäjät tukevat sitä laajasti. Heidän mielestään juuri tämä ominaisuus teki verkosta kestävän; se tarkoitti, ettei kukaan voisi viedä heidän kolikoitaan ja varmisti, että 21 miljoonan kolikon toimitusraja oli ehdoton. Tätä pidettiin Bitcoinin keskeisenä ajatuksena. Jotkut pitivät ehdottoman haarauman ehdottamista ilman yksimielisyyttä hyökkäyksenä verkkoa vastaan. Toiset olivat selvästi eri mieltä; heidän mielestään Bitcoinin oli oltava joustava menestyäkseen ja kasvaakseen, eikä lohkokoon kasvattaminen ollut heidän mielestään niin merkittävä muutos. Heidän mielestään 21 miljoonan tarjonnan ylärajaan viittaaminen oli vain esimerkki kaltevan pinnan päättelyvirheestä (engl. slippery slope fallacy) ja harhaanjohtavasta vihjailusta.

Ristiriidat lohkokoon osalta olivat kasvaneet ja syventyneet yhteisössä vuosien ajan. Tässä vaiheessa keskeinen ideologinen ero oli kuitenkin ilmeinen ja kaikkien nähtävissä. Avoimessa järjestelmässä näitä erimielisyyksiä ei voitu enää salata suurelta yleisöltä.

Vain yhdeksän päivää Bitcoin XT:n julkaisun jälkeen 24. elokuuta 2015 eräät Bitcoin-alan suurimmista ja merkittävimmistä yrityksistä julkaisivat kirjeen ilmaistakseen tukensa sille.

“Yhteisömme on tienhaarassa. Keskustelu siitä, mitä tietä kuljetaan, on suurelta osin ollut tervetullutta, emmekä ole pakottaneet omia kantojamme läpi tai puuttuneet keskusteluun. Tähän päivään asti osallistumisemme on kuuntelua, tutkimusta ja testaamista.

Mielestämme työ on valmis, ja on aika välittää näkemyksemme selkeästi ja avoimesti. Keskusteltuamme pitkään ydinkehittäjien, louhijoiden, teknisten tiimiemme ja muiden alan toimijoiden kanssa uskomme, että on ehdottoman tärkeää onnistua kasvattamaan lohkon enimmäiskokoa.

Tuemme BIP101:n täytäntöönpanoa. Pidämme Gavinin perusteluja sekä suurempien lohkojen tarpeesta että niiden toteutettavuudesta – samalla kun turvataan Bitcoinin hajautuneisuus – vakuuttavina. Suurin osa louhijoista tukee jo BIP101:sta ja kahdeksan megatavun lohkoja, ja mielestämme toimialan on korkea aika ilmaista tukensa tämän ehdotuksen puolesta.

Yrityksemme ovat valmiita suurempiin lohkoihin joulukuuhun 2015 mennessä, ja ajamme tätä tukevaa koodia. Yhteisömme kasvaessa on välttämätöntä – nyt enemmän kuin koskaan – pyrkiä vahvaan yhteisymmärrykseen verkon luotettavuuden varmistamiseksi. Sitoudumme tukemaan BIP101:ää ohjelmistossamme ja järjestelmissämme joulukuuhun 2015 mennessä ja kannustamme muita liittymään mukaan. ”

Kirjeen allekirjoittivat BitPayn, Blockchain.infon, Circlen, Kncminerin, itBitin, Bitnetin, Xapon ja BitGon toimitusjohtajat. Nämä...